Elämä etenee tasaiseen tahtiin. Jack syö ja nukkuu ja syö ja nukkuu, ryömii ja pyrkii jaloilleen ja söpöilee ja kasvaa. Minä syön ja nukun ja syötän ja syön ja nukun ja käyn lenkillä ja syön. Tuntuu, että koko ajan on nälkä. Nahkapukuni alkaa löystyä, karvaa lähtee ja nisät venyy. Kyllä tämä äitinä olo on työlästä! Ja taloakin pitäisi vahtia. Vahtimisesta puheenollen...
Pari päivää sitten nokisutari apurinsa kanssa melkein pääsi yllättämään. Miehet mustissa (men in black) ja naamat noessa, joten päätin haukkua ne oikein kunnolla. Ei niin likaisia voi päästää samaan huusholliin Jackin kanssa. Hetken haisteltuani mieleen muistui jotain merkittävää. Viime vuonna ne heitteli mulle frisbeetä. Ei siis kauheen pahoja...oikeastaan aika mukavia. Annoin armon käydä oikeudesta ja päästin peremmälle.Yrittivät rapsutella. Muodon vuoksi vielä muutaman kerran haukahdin, homma hoidossa.
Alkuillasta kävikin sitten paha kämmi. Kaikki oltiin päikkäreillä, kun ruokapöydälle oli ilmestynyt rasiallinen mansikoita. Kukaan läsnäolijoista ei tunnustanut. Tietysti multa tivattiin, että kuka oli käynyt ja miksi en ollut hälyyttänyt. Tosi noloo! Ei hajuhivenen häivähdystäkään. Täällähän ravaa alvariinsa kaikenkarvaista kattomiestä ja ties mitä porukkaa ja just oli sanottu, ettei tartte niin paljoa haukkua. Siinä sitä ollaan. Osaisivat päättää, mitä oikein haluavat. Tein niin tai näin niin aina väärin päin. Mutta sain sentään hyvät päikkärit Jackin kanssa :) ja mysteerikin ratkesi myöhemmin.
Jack kiipeilee nykyisin. Eikä sitä paljoa kiinnosta, meneekö se kuonon tai tassun yli. Lisäksi se tulee suu levällään pussailemaan, kiskoo korvista ja imee tassua, joko mun tai omaansa. Kaikista huvittavimpia ovat kävely-yritykset. Kaksi askelta ja kumoon. Kun nokka nousee, niin pyrstö tarttuu, siis tietysti kuono ja häntä, höh. Huojuu, huojuu. Ja sitten leviää koko paketti. Tänään tuli ennätys! 30 cm yhtäjaksoisesti pystyssä!!! Kaikki tytöt oli myytyjä. Ja pojatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti