18.7. Kolmen viikon tepasteleva "tonnikeiju" ja aineen häviämättömyys

Jack rikkoi toissapäivänä 1000 g:n rajan ja eilen sille tuli kokonaiset kolme viikkoa ikää täyteen. Se on ihan höpsö. Se hädin tuskin osaa kävellä muutaman askeleen ja heti sen pitää yrittää jo hypähdellä. Se luulee olevansa jo tosi iso. Seisomapissoja tulee vähän väliä ja eilen se sai ensimmäistä kertaa maistaa puppy moussea...siis lähes aikuinen, muka!

Sen aktiivisuus on kaiken kaikkiaan lisääntynyt eksponentiaalisesti. Tassuttelu alkaa jo jossain määrin sujua. Se luulee edelleen, että mun korvat on sen leikkikaluja. Se yrittää sitä paitsi jo nyt kävellä mun yli...kirjaimellisesti. Mokomakin isottelija! Tosi asiassa se on kyllä syötävän söpö. Lurps!

Syömisestä puheen ollen... mulla on tätä nykyä aina nälkä ja koko ajan jano, etenkin nälkä, vaikka ruokaa menee moninkertaisesti aiempaan nähden. Mikä ihmeellisintä, se vain tuntuu häviävän jonnekin. Aineen häviämättömyyden laki on selvästi kumoutunut. Mullistavaa! Pitäisi varmaan ruveta tutkijaksi ja kehittää uusia fysiikan lakeja, voisin saada Nobelin. Sain eilen ja tänään lihapullia. Ne oli hassusti halkaistu ja keskellä näkyi jotain valkoista, tai niin ainakin luulen. Kaikki kuitenkin hävisi tosi nopeasti kurkusta alas. Tähän oli selvästi kissa haudattuna!